Uus

Kenialaisilla pojilla on uusi kämppis. Se on syvän etelän jenkkejä. Mentiin sen ja Kenialaisten kanssa keskustaan eilen. Gogbotissa se kyseli: "Why everything bad has my flag on it?" Kierrettiin monenmoisia pubeja. Lopulta oltiin ihan päissämme me kolme. Kenialaiset ei ryyppää. Kaiken lisäksi toinen niistä on Ramadanilla. Aika monet ihmiset, jotka mä tunnen on Ramadanilla. Joskus ne ei tule kouluun, koska niiden pitää rukoilla.

Gogbot

Täällä on meneillään taas joku tapahtuma, kuten varmaan joka viikonloppu, vaikka paikalliset koko ajan huutavat, että tämä on aavekaupunki. Tänä viikonloppuna on Gogbot-festivaalit, mikä tarkoittaa ympäristötaidetta, kokeellista musiikkia, bileitä, robotteja, laservaloja, hippejä, elokuvaa, katutaidetta, tietokonepelejä jne. Kirkolla me nähtiin mm. kosmisia ääniä vastaanottava kapistus, ohjusten ottamia valokuvia, ennen osumaa, peli, jossa sai laittaa Bushin suuhun omia sanoja ja pelin, jossa räjäytettiin muslimiterroristeja. Alankomaalaiset ottaa tosissaan tuon Irakin sodan vastustamisen. Jatkobileissä oli kokeellinen hiphoporkesteri Australiasta, nimeltään Suisidal rap orgy. Toisella esiintyjällä oli uimahousut ja kebablihasta tehdyn näköinen kuminen sikanaamari ja toisella joku muu naamari, vaatetuksena pelkkää teippiä muutama kierros vyötärön ympäri ja tekomuna, jota se leikkeli välillä. Molemmilla oli teurastajan veitset ja jotain punasta mönjää ympäri kehojaan. Ne räppäs ne veitset ojossa ja mua vähän pelotti. Tiethän todella ruma sika teurastajaveitsen kanssa teurasjätteen peitossa... Illuusio romahti täydellisesti, kun ne keikan jälkeen riisu naamarit ja siivosi maksamakkaransa lavalta mopilla. Esiintymässä oli kanssa joitain muita. Oli hienoja visuaaleja, piikittäviä partiopoikia ja muuta. Tänään jatkuu.

Fauna

Meillä on torakoita, tai jotain muita litteitä kuoriaisia. Torakoiksi ne ovat vähän liian hitaita. Nälkäisinä ne aina vaeltavat meidän kaasulieden levyjen alle syömään rasvaa, joka sinne on valunut. Kun levyn sytyttää, ne kiitävät ulos ja hakeutuvat toisen levyn alle, mutta eivät enää osaa pois hellalta reunusten takia. Toisinaan ne taas palavat kuoliaiksi. Aika velikultia.

Meidän ikkunassa asuu iso hämppi ja seitsemän pienempää. En ole koskaan nähnyt niin isoa elävänä, kuin isoin on. Sen vartalo on kikherneen kokonen ja kun se tulee piilostaan esiin öisin se on ainakin neljä senttiä pitkä. Verkko on ainakin kolmekymmentäviisi senttinen. Tuijottelen sitä paljon. Melkein kun olisi oma terraario.

Meidän yläpuolella asuu noin kuusi Norjalaista. Norjalaiset ovat täällä aika äänekkäitä. Niillä on tapana opiskella fysioterapiaa ja juoda paljon kirkkaita. Joskus kuulostaa ihan siltä, että ne pelaisivat koripalloa kämpässään tuntikausia, kun taas toisinaan ne vaan huutavat läpi yön. Kerran niiden kämpässä soi herätyskello joskus neljän viiden aikaan yöllä, minkä jälkeen ne ulvoivat kuorossa. Kenialainen arveli niiden suorittavan jonkilaisia rituaaleja.

Elämä on laiffia

Koulu alkoi. Huomenna alkaa jo toinen viikko. On aika lailla parempi meno, ku meidän koulussa, missä lasketaan vaan matikkaa nykyään. Tässä jaksossa me ohjelmoidaan MP3-soitin ja animoitu sämpleri kuudella raidalla ainakin. Meidän luokalla on vaan Indonesialaisia ja Saksalaisia. Tylsää. Naapurin Iranilaiset kertoi kerran, kun oltiin cafeshopissa kahvilla, kuinka niiden kaveri oli joutunut ruoskittavaksi alkoholin hallussapidon takia. Odotamme hilpeydellä Islamilaista vallankumousta Suomessa. Kyllä sillon on ruoskalla töitä.

Edellisestä voisi päätellä, että meillä olisi kavereita. Oikeasti me vietetään kaikki aika kahdestaan kotona koneella tai istumassa jossain terassilla, kahvilassa tai klubilla, josta me oletetaan, ettei kukaan muu sellasta vaihtoehtoklubin musiikkia kestä. Tosin kyseisen klubin työntekijät moikkaavat meitä kadulla ja aina kun näkee jonkun kantiksen on melkein kun tutun näkisi.

Yksi päivä, kun paikallinen sää yllätti heittäen rankkasateen kirkkaalta taivaalta pelastuimme ehkä maailman...no kaupungin oudoimpaan kahvilaan. Sisustus oli hyvin perinteinen tummaa puuta olevien tiskin ja tuolien ja punaisten seinien osalta, mutta pöydillä oli itämaiset matot, kaiuttimista soi musiikki, josta tuli mieleen viisikymmentäluvun Hollywood ja seinillä on kullanvärisissä kehyksissä maalauksia epämuodostuneista sikiöistä, naisista, joiden päistä kasvaa lonkeroita jne. Repeilimme, kun perheenisä meinasi tulla sisään lapsiensa kanssa, mutta kääntyikin ovella pois. Täydellisesti Lynch-elokuvassa tunsin olevani, kun ovesta tuli nuori mies pyörätuolissa. Tiskillä mies nousi seisomaan ja sytytti tupakan.

Hajottavinta on, että sunnuntaisin ei mitkään kaupat ole auki ja arkenakin ne on auki vaan viiteen tai kuuteen. Onneksi kymmenessä minuutissa ja 2,80 eurolla pääsee junalla Saksaan ostoksille. Kokeiltiin sitä yksi päivä. Saksasta saa paljon asioita, jotka on täällä reseptin alaisia. Kaikki on. Tunsin itseni niin Töölölaisblondiksi, kun matkustin ulkomaille päiväksi ostoksille.

Omena

Eilen meille ulkkareille järkättiin kaupunkikierros. Harmaa isomahainen mies omenanvihreissä vaatteissa kertoi meille vanhoista rakennuksista, muinaisista kangastehtailijasuvuista ja ammustehtaan räjähdyksestä. Kierroksella mukana ollut koulun henkilökunnan jäsen näytti muita paikkoja, kuten cafe shopin, jonne voimme mennä jos haluamme polttaa jointin. Kierroksen jälkeen joimme mehua ja kaljaa koulun baarissa. Kyllä, koulussa on baari, sekä pankki, kirjakauppa, lääkäri ja fysioterapeutti, puhumattakaan kuntosalista, jossa on ohjaaja koko ajan paikalla.

Minä olen täynnä. Keskusaukiolla on tämän viikonlopun tapahtuma, jonne paikalliset ravintolat ovat pystyttäneet ständinsä ja myyvät pieniä annoksia noin 0,50-3 euron hintaan. Minä maistoin ainakin Surinamilaista, Italialaista, Kreikkalaista ja Hollantilaista ruokaa.